Tuoreus säilyy suoratoimituksissa

Aihe Yleinen, Yritys

”Ei siihen mitään vippaskonstia tai oikopolkua ole. Teemme suoratoimituksia, tuotteet kuljetetaan kauppoihin tilalta ilman välikäsiä”, Toni Tanner Hortiherttuasta toteaa kuultuaan kehuja yrityksen kasvattamien tomaattien maukkaudesta. (Suotakoon tässä nyt pieni mainos). Kun varastona toimii kasvihuone, maku on taattu! Vajaan hehtaarin alueella viljellään yli 40 nimikettä: ”Saamme sillä tavalla mahdollisimman laajan valikoiman”.

Vihannekset ja salaatit leikataan, poimitaan ja kerätään käsin suoraan kasvihuoneesta vasta sen jälkeen, kun aamuinen soittokierros tilaajille on tehty. Kuluttajien saatavilla tuotteet ovat seuraavana päivänä klo 6–12 välillä. Kuljetus tapahtuu omilla autoilla, joita käytetään vain vihannesten toimittamiseen – lämmitysketju säilyy sopivana.

Suoratoimitusten etuna on nopeus: Jos ketjuun lisätään välivarastointi, tuote päätyy kaupan hyllylle usean päivän viiveellä.

– Tomaatista tulee kyllä punainen, vaikka se poimittaisiin vähän vaaleana, mutta maku kärsii, kolmannen polven puutarhuri tietää.

Aikoinaan tukkumyyntiä harjoittanut Hortiherttua päätyi suoratoimituksiin alalla tapahtuneen rakennemuutoksen vuoksi. Pienet tekijät eivät pystyneet kilpailemaan suurien toimijoiden kanssa toimitusmäärissä ja hinnoissa.

Kasvihuoneviljely on mennyt yhä enemmän ympärivuotiseksi. Kuluttaja voi olla levollisella mielellä, kotimaisia tuotteita riittää ympäri vuoden.
Laajentaminen maatalouden investointituella

Yritys päätti muutama vuosi sitten panostaa kunnolla ympärivuotisen tomaatin ja kurkun viljelyyn rakennuttamalla yli 4 600 neliömetrin kokoisen lasiblokkihuoneen. Myös pakkaamo ja lähettämötila uusittiin 750 neliömetrin kokoiseksi. Vanhan kasvihuoneen 1 500 neliömetrin kurkkuosasto saneerattiin salaatin ja yrttien tuotantoa varten sopivaksi.

Kunnostuksiin saatiin maatalouden investointitukea Uudenmaan ELY-keskuksen kautta. Sitä saatiin myös vanhan kasvihuoneen 20 vuotta käytössä olleiden valaisimien uusimiseen; valmisteilla on hybridimalli, osa valaistuksesta korvataan sekä Led-valoilla että uudemman sukupolven elektronisilla HPS-valaisimilla, ”viljelystä saadaan entistä energiatehokkaampaa”.

– Lisäksi rakennamme vähän salaatin viljelylinjastoa ja taimikasvatusrataa.

Valaistuksen uusiminen aloitettiin viime syksynä ja saatetaan päätökseen tämän vuoden aikana.

Tanner sanoo olevansa tyytyväinen ELY-keskuksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön, olemme saaneet neuvoja jopa puhelimitse, hän toteaa, yleensä asioiden hoitaminen menee sähköpostikeskusteluksi. Ainoa, joka harmittaa – eikä se ole ELY-keskuksesta kiinni, hän huomauttaa – on se, että tukipäätösten saaminen ajoittuu hankalasti. Keväällä laitetun haun lopputuloksen saa tietää niin myöhään, että esimerkiksi rakennushommille tulee kiire ja ne painottuvat väkisinkin syksyyn.

Luottavaisella mielellä

Tanner sanoo tietävänsä, ettei kasvihuone varmaan koskaan ole riittävän tilava. Laajentamisurakkaan ryhdyttiin kuitenkin luottavaisella mielellä: yritys näyttää nyt sellaiselta, miltä sen on haluttu näyttävän.

– Ainahan on tietenkin ajatuksia siitä, mitä voitaisiin tehdä, mutta se ei ole välttämättä laajentamista. Omassa yritystoiminnassa huomaa sellaisia epäkohtia, joita voisi parantaa.

Hyvä sijainti toiminnalle

Tanner määrittelee Karjalohjan hyväksi paikaksi yrittää. Etäisyys muun muassa pääkaupunkiseudun kuluttajiin on lyhyt. Pääkaupunkiseudun lisäksi tuotteita viedään läntiselle Uudellemaalle ja eteläisimmillään Tammisaareen.

Tanner painottaa maaseutuyrittäjyyden toimintaedellytysten säilyttämisen merkitystä. Ilman yrityksiä palvelut katoavat ja sen myötä asukkaat, hän toteaa. Maaseudun ei pitäisi antaa autioitua:

– Maaseuturahaston tukijärjestelmä voi olla yksi keino auttaa tässä tilanteessa.

Teksti: Memmi Ojantola
Kuvat: Hortiherttua