Lisää bioterminaaleja Uudellemaalle
Uudenmaan maakunnan alueelle on rakennettu ja on suunnitteilla merkittäviä metsäbiomassoja polttoaineena käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia. Laitosten tarvitsemat polttoainemäärät ovat niin suuria, että tulevina vuosina joudutaan etsimään uusia toimintamalleja ja prosesseja turvaamaan laitosten polttoaineen toimitusvarmuus ja polttoaineelta vaadittava laatutaso, kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja aiheuttaen. Metsäbiomassojen nykykäyttö Uudellamaalla on ollut n. 650 000 m3 vuodessa. Helenin ja Vantaan Energian tulevat laitosratkaisut yli kaksinkertaistavat polttoainetarpeen. Lisäksi Lahti Energian Kymijärvi III laitoksen polttoainehankinta heijastelee myös Uudenmaan alueelle.
Suuremman kokoluokan, strategisesti oikeisiin paikkoihin sijoitetut, bioterminaalit tulevat olemaan yksi merkittävä ratkaisumalli logistisia prosesseja kehitettäessä.
Hanke etsii ratkaisuja
”Bioterminaalit – ratkaisu metsäbiotalouden logistiikkahaasteisiin Uudellamaalla”-hanke käynnistyi 16.10.2017. Se on Suomen metsäkeskuksen vetämä, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 -rahoitteinen yhteistyöhanke. Hanke pyrkii tunnistamaan metsäbiotalouden logistiikkaan liittyviä haasteita ja löytämään niihin liiketaloudellisesti kannattavia ratkaisumalleja. Hankkeen toiminta-alue on Uudenmaan maakunta ja hankkeen toteutusaika on vuoden 2018 loppuun saakka.
Uudellamaalla erityisiä haasteita
Terminaalien perustamiseen liittyy useita haasteita. Sijainnin ja kulkuyhteyksien täytyy olla sellaisia, että liikennöinti raskaimmilla (myös HCT-kalusto) ajoneuvoilla on mahdollista. Terminaalien toimintaan liittyy myös luvanvaraisuus esim. ympäristövaikutuksien arviointiin liittyen. Lämpö- ja voimalaitokset sijoitetaan siten, että ne ovat taloudellisesti järkevän etäisyyden päässä asiakkaista.
”Tämä tuo omia haasteita tiheään asutussa ja rakannetussa kaupunkiympäristössä. Myös polttoainehuoltoa turvaavat bioterminaalit tulisi sijoittaa taloudellisesti järkevien etäisyyksien päähän.” sanoo projektipäällikkö Juha Niskanen
Metsäbiopolttoaineiden maantiekuljetuksissa käytetään yleisesti noin 50 – 60 kilometrin kuljetusetäisyyttä järkevän, kannattavan etäisyyden rajana.
Karttamerkkien selitykset:
(pun=terminaali, oranssi=VR:n lastauspaikka, sin=satama, kelt=käyttöpaikka)
Bioterminaalihanke on kartoittanut Uudenmaan alueella erityyppisiä paikkatietoaineistoja suodattaen noin 160 kohdetta mahdollisina terminaalialueina. Nämä tarkastellut alueet ovat olleet mm. maa-ainesten ottoalueita, logistiikka- ja liikennealueita sekä erityyppistä jäte-/kierrätystoimintaa harjoittavia kohteita. Näitä kohteita on tarkasteltu ja arvioitu siitä näkökulmasta, kuinka ne mahdollisesti olisivat käytettävissä bioterminaalialueina.
Kokonaisvaltaisen näkemyksen muodostamiseksi on haastateltu toimialan asiantuntijoita ja merkittävimpiä alueen toimijoita niin biopolttoaineiden toimittajista kuin käyttäjistä. Lisäksi näkemystä on haettu työpajatilaisuuksilla, jonne on saatu mukaan myös kuntien ja kaupunkien edustajia.
Taustatyötä yhdessä eri toimijoiden kanssa
Uudenmaan liitossa valmistellaan parhaillaan uutta maakuntakaavaa, Uusimaa-kaava 2050. Tähän valmisteluun liittyen maakuntaliitto on tehnyt omia selvityksiä myös tavaraliikenteen ja logistiikan perusteista (esim. ”Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikkaselvitys”). Tämä selvitys rakentuu kehityskäytävämalliin, jonka rungon muodostaa vahva liikenneinfrastruktuuri.
Kesäkuun puolivälissä hanke toimitti maakuntaliitolle ehdotukset tulevan maakuntakaavan aluevarausmerkinnöistä metsäbiotalouden logistiikka-alueiksi. Esitetyt 15 kohdetta on nostettu toimialan tärkeimmiksi tehtyjen analyysien ja haastattelujen perusteella. Toteutuessaan nämä kaavamerkinnät, merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys edesauttaisivat ja joustavoittaisivat bioterminaaliliiketoiminnan perustamista ja kehittämistä maakunnassa. Bioterminaalit logistisena ratkaisuna sinällään tukevat maakunnan tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Teksti ja kuvat:
projektipäällikkö Juha Niskanen
0400-886790