Laidunnus vähentää rantojen umpeenkasvua Porvoon Koddervikissa
Ranta-alueilla laiduntavien eläinten ansiosta järviruo’on rehevää kasvua voidaan hillitä ja samalla estetään rantojen umpeenkasvua. Porvoon Koddervikin laidunnuksesta on saatu hyviä kokemuksia useammalta vuodelta ja laidunnusala on jo kasvanut 15 hehtaariin.
Riina Soininen hankki perheineen suurehkon tontin noin kahdeksan vuotta sitten Porvoon Haikkoosta. Paikka oli kaikin puolin ihanteellinen ja tontilta oli lyhyt matka Koddervikin lahdelle. Lisäksi kaupunki raivasi rantapuustoa, jolloin merenlahti alkoi näkyä pikku hiljalleen yhä selvemmin. Tosin korkeat järviruo’ot peittivät rantaa edelleen ja levittäytyvät merelle päin. Upottavassa maastossa rantaviivaan saakka ei ollut kävelemistä jalan. Lahti oli matala ja päässyt pahasti ruohottumaan.
Rantapuustoa raivanneelta hevosmetsurilta Soininen sai idean metsä- ja ranta-alueen laidunnuksesta – Mutta oliko se mahdollista?
Yhteydenotossa Porvoon kaupunkiin selvisi, että merenranta-alue oli kaavoitettu laidunalueeksi ja Soinisen oli mahdollista vuokrata aluetta aivan maksutta, koska kyseessä oli maisemanhoitoon liittyvät työt. Aluksi Soininen vuokrasi vain pienen alueen ja jo heti viikon kulutta sopimuksen allekirjoittamisesta alueella laidunsi ensimmäinen hevonen.
– Aloitimme laidunnuksen vuonna 2016. Silloin laiduntajina olivat hevoset. Vuonna 2021 saatiin läheiseltä tilalta myös kuusi ylämaankarjaan kuuluvaa nautaa laiduntamaan. Viime kesänä nautoja oli lähes kymmenen ja omien hevostenkin määrä on kasvanut kolmeen, kertoo Soininen.
Soinisen mukaan nautakarjan laidunnus on ollut tehokasta, koska naudat pääsevät sorkkiensa avulla pitkälle rantaruovikkoon toisin kuin hevoset.
– Tosin laidunpaine voisi olla kovempikin, koska lahti on pahasti ruovikoitunut noin 100 metrin matkalta edelleen.
Tukea rantalaidunnukseen ja perinnebiotooppien hoitoon
Vuosien myötä Soinisen vuokraama laidunalue on laajentunut ja se käsittää nyt sekä metsä- että rantalaidunta.
– Naapurini kiinnostuivat myös maisemanhoidosta ja nyt vuokralla on kaikkiaan 15 hehtaarin suuruinen alue Koddervikin länsirannalta.
Perinnebiotooppien, kuten ketojen, niittyjen, hakamaiden ja metsälaitumien kunnostukseen ja hoitoon voi hakea tukea Helmi elinympäristöohjelman 2021-2030 kautta. Helmi-ohjelmassa perinnebiotooppien lisäämiseen ja vahvistamiseen liittyvä tuki on 100 %:n tukea.
– Helmi-ohjelman tuen avulla harvennettiin alueelta esimerkiksi puita, raivattiin vesakoita ja tehtiin ensimmäinen ruovikoiden niitto. Lisäksi tuen avulla hankittiin eläinten noin kahden kilometrin pituiset aidat sekä pilottikokeiluna meriaitaa, jota on Koddervikissa noin kilometrin verran, toteaa Soininen.
– ELY-keskuksen kautta teimme myös maisemanhoitosopimuksen ja noin puolesta koko alueesta saadaan ympäristökorvausta, kertoo Soininen ja toteaa, että korvaus kattaa nipin napin niittokustannukset.
Mitä on saatu aikaiseksi?
Luonnon monimuotoisuutta voidaan laidunnuksella edistää monin tavoin. Sen avulla muun muassa uudet kasvilajit saavat paremman kasvuympäristön ja haitallisemmat lajit vähentyvät. Lisäksi eläinkunnan lajien määrä monipuolistuu. Rantalaidunnuksen myötä ravinteita saadaan myös vähennettyä rantavesistä.
Soinisen mukaan on ollut hienoa huomata, että järviruokokasvustot ovat alkaneet taantua ja ranta-alueet ovat muuttuneet rantaniityiksi.
– Ranta-alueille on alkanut kasvaa niitty- ja sarakasveja, jopa harvinaisiakin sellaisia, kuten käärmeenkieli ja rantahirvenjuuri on havaittu. Lisäksi entinen ruovikon peittämä upottava pohja on kovettunut. Tulevaisuudessa näkymä vesialueelle tulee aukeamaan vuosi vuodelta enemmän.
Maisemanhoito vaatii myös ihmistyötä.
– Minulla on mönkijä ja niittomurskain ja lisäksi hankin talvella rinnekoneen murskaimineen, ja tämä sopii erinomaisesti liejukossa niittämiseen. Lisäksi perheen ja naapureiden kanssa yhteistyössä hoidamme laitumella olevia eläimiä kesäaikaan.
Yhteistyö erittäin hyvää
Ranta-alueiden parantuminen on ollut hyvän yhteistyön tulosta, toteaa Soininen.
– Yhteistyö Porvoon kaupungin kanssa on sujunut hyvin, samoin Helmi-ohjelman ja ELY-keskuksen kanssa. Siitä suuri kiitos heille, unohtamatta tietenkään tilaa, jolta nautaeläimet tulevat. Maisemanhoitoprojekti on myös poikinut uusia ideoita, jotka liittyvät järviruo’on hyötykäyttöön lähivuosien aikana.
– Kiinnostusta on tullut monelta eri taholta esimerkiksi kuivike-, kate- tai energiakäyttöön, kertoo Soininen.
Teksti: Miia Koivunen
Kuvat: Riina Soininen